Joskus kannattaa lähteä merta edemmäs kalaan tai edes vähän omia kotikenttiä kauemmas agilitykisoihin. Sunnuntaina ajeltiin parisen tuntia Porin seudulle Noormarkkuun kahden agiradan perässä. Päivä oli kaunis, aurinko paistoi, ja tunnelma korkealla - myös paluumatkalla!
Andy aloitti, ja ihme tapahtui! Ensimmäistä kertaa kisahistoriansa aikana se suoritti radan nopeammin kuin Remu. Harmi vaan, että puomin kontakti oli taas kerran törkeä loikkaus. Ilman tätä virhettä Andy olisi ollut toinen ja pokannut agilitysertin. :( Jossittelu on kuitenkin turhaa, kaikki esteet pitää ensin suorittaa oikein.
Remu oli vähän kohmeessa ekalla radalla, mutta teki hienon juoksupuomin ja nollan. Marjo Heinon rata oli kiemurainen ja nollia tuli vähän. Remu oli lopulta toinen, ja ohjaajakin oli tyytyväinen päästessään pitkästä aikaa palkintopallille.
Toisella agilityradalla ohjaaja oli päättänyt pysäyttää Andyn puomin kontaktille vaikka väkisin, mikä ihme kyllä onnistuikin. Pituudesta koirakko tästä johtuen melkein pyyhälsi ohi, mutta jotenkin tämäkin saatiin pelastettua. Nollia tuli ensimmäistä rataa enemmän, joten Andy oli viides. Kaikki SM-nollat ovat nyt kasassa!
Kakkosradalla Remu juoksi jo vähän lujempaa, vaikka meno melkein pysähtyi vitosesteelle, kun ohjausliike tuli selvästi liian aikaisin. Onneksi tästä ei virhettä, taas hieno juoksupuomi ja tuloksena nolla. Sijoitus tällä radalla hienosti kolmas.
Miinuksen puolelle jäivät molemmista starteista Remun varaslähdöt.Varsinkin B-radalla se varasti kunnolla, mikä syö aina vauhtia. Remun kanssa yhteislähdöt toimivatkin yleensä parhaiten, niitä vaan ei aina voi kaikilla radoilla harrastaa. Plussaa Andylle, sen menossa oli taas vanhaa tuttua ruutia! Viimeisimmän ontumisen jälkeen sen selästä löytyi nikamalukko ja jumeja, jotka saatiin auki. Ehkä Andy on ollut enemmän tai vähemmän jumissa, kun meno on ollut vähän tahmeaa. Nyt Andyn vauhtia oli ilo katsella.
Ps. Toivottavasti muistan seuraavalla reissulla jättää pokkarikameran kotiin ja kuvata ihkaoikealla videokameralla, kun sellainenkin kerran löytyy. Uuden kameran videokuvaus on järkyttävän epätarkkaa...
Andy aloitti, ja ihme tapahtui! Ensimmäistä kertaa kisahistoriansa aikana se suoritti radan nopeammin kuin Remu. Harmi vaan, että puomin kontakti oli taas kerran törkeä loikkaus. Ilman tätä virhettä Andy olisi ollut toinen ja pokannut agilitysertin. :( Jossittelu on kuitenkin turhaa, kaikki esteet pitää ensin suorittaa oikein.
Remu oli vähän kohmeessa ekalla radalla, mutta teki hienon juoksupuomin ja nollan. Marjo Heinon rata oli kiemurainen ja nollia tuli vähän. Remu oli lopulta toinen, ja ohjaajakin oli tyytyväinen päästessään pitkästä aikaa palkintopallille.
Toisella agilityradalla ohjaaja oli päättänyt pysäyttää Andyn puomin kontaktille vaikka väkisin, mikä ihme kyllä onnistuikin. Pituudesta koirakko tästä johtuen melkein pyyhälsi ohi, mutta jotenkin tämäkin saatiin pelastettua. Nollia tuli ensimmäistä rataa enemmän, joten Andy oli viides. Kaikki SM-nollat ovat nyt kasassa!
Kakkosradalla Remu juoksi jo vähän lujempaa, vaikka meno melkein pysähtyi vitosesteelle, kun ohjausliike tuli selvästi liian aikaisin. Onneksi tästä ei virhettä, taas hieno juoksupuomi ja tuloksena nolla. Sijoitus tällä radalla hienosti kolmas.
Miinuksen puolelle jäivät molemmista starteista Remun varaslähdöt.Varsinkin B-radalla se varasti kunnolla, mikä syö aina vauhtia. Remun kanssa yhteislähdöt toimivatkin yleensä parhaiten, niitä vaan ei aina voi kaikilla radoilla harrastaa. Plussaa Andylle, sen menossa oli taas vanhaa tuttua ruutia! Viimeisimmän ontumisen jälkeen sen selästä löytyi nikamalukko ja jumeja, jotka saatiin auki. Ehkä Andy on ollut enemmän tai vähemmän jumissa, kun meno on ollut vähän tahmeaa. Nyt Andyn vauhtia oli ilo katsella.
Ps. Toivottavasti muistan seuraavalla reissulla jättää pokkarikameran kotiin ja kuvata ihkaoikealla videokameralla, kun sellainenkin kerran löytyy. Uuden kameran videokuvaus on järkyttävän epätarkkaa...
 |
| Tässä B-radan kolme parasta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti