perjantai 8. tammikuuta 2016

Menneen vuoden satoa

Osaakohan viime vuodesta paljon muuta sanoa, kuin että se kului nopeasti?

Andy ei enää kisannut agilityssä, ja rally-tokossakin otettiin vain kaksi starttia. Ekasta voittajaluokan virallisesta radasta tuli 0 (54/100), mutta toisesta sitten voitto pistein 80/100. Hyvä vire jäi ohjaajan loukkaantumisen jälkeen hyödyntämättä, ja talvikaudella ei Andyn lonkkien takia oikein kannata kisata.

Remu kisasi agilityssä enää vain 17 starttia, joista lähes puolet eli 8 oli 0-tuloksia. Nollaratojen etenemät ovat tippumaan päin, nyt keskiarvoksi tuli 3,8 m/s. Hylkäyksiä tuli 3, ja palkintopallisijoja ei yhtään. Cavaliermestaruuskisoissa Remu oli kolmas.

Daven agiura jatkui nousujohteisesti. Startteja yhteensä 38, joista 10 nollaa ja näistä vielä 8 voittoa. Yhteensä koko vuonna Dave voitti 12 kisaa. Nollaratojen keskiarvoetenemä on 4,7 m/s. Hylkäyksiä tuli 12 (31,6 %). Ykkösistä Dave siirtyi lopulta 37 radan jälkeen kakkosiin 25.10, kun puomin kontaktit syksyllä vaihdettiin juoksareista pysäytyksiin.

Rally-tokossa Dave kisasi vain kerran, ja ensimmäisestä AVO-luokan radasta tuli 0 (53/100). Tästä lannistuneena jätimme avoimen luokan hamaan tulevaisuuteen. Näyttelyyn vein Daven kerran, ja yllättäen sieltä toimme kotiin SERTin ja VSP-tittelin.

Perinteiseen tyyliin täytyy vielä tarkistaa miten saavutimme vuoden vaihteessa asetetut tavoitteet:

Terveyttä. Ihan jokaiselle. Koirilla ei muistaakseni ollut männävuonna mitään isompaa, mutta itse kaaduin pyörällä elokuussa ja mursin kyynärpääni. Rally-tokon kisakausi jäi pahasti kesken... Davelle tehtiin terveystarkastukset alkuvuodesta, ja priimaa pukkasi: sydän, silmät, polvet, kyynärät, selkä. Kaikki parasta mahdollista. Kävimme myös MH-luonnekuvauksessa, jossa Dave todettiin hyvin tasapainoiseksi ja selväpäiseksi koikkeriksi.

Jos mahdollista, Andyn kanssa olisi kesällä kiva päästä pyörähtämään rally-tokon voittajaluokassa. Kahdesti ehdimme kisata, ja yksi ikimuistoisimmista hetkistä meidän kisaurallamme on voittajaluokan voitto! Edelleen lämmittää kovasti mieltä.

Remulle toivon edelleen hyviä agikisoja. Nykyinen harva treenitahti (kerran kuussa) ja harvempi kisaaminen näyttää tekevän hyvää sen motivaatiolle. Remu kisaa edelleen, joskin vauhti alkaa vähän hidastua. Edelleen se rrrrrrrakastaa agilityä ja treenejä.

Daven kanssa treenataan taas kevätkausi ohjatusti rally-tokoa, joten ainakin avoin luokka pitäisi tänä vuonna saada suoritettua. Daven motivaatiota etsittiin pitkään ja hartaasti, ja juuri kun se oli löytymäisillään, kaatosadekisa toi vanhan jumituksen takaisin. Loppuvuoden jatkokurssilla sain taas Daveen mukavasti potkua lyhyillä treenipätkillä, mutta kisaamaan ei toistaiseksi ole kiire. Avoimesta luokasta ei siis ole yhtään tulosta.

Daven kontaktit kuntoon ja agiradoille kisaamaan. Alkuvuosi takuttiin Daven kontaktien kanssa, mutta kun ne saatiin kuntoon, Dave olikin vuoden päättyessä yhtä nollaa vaille kolmosissa.

Ja vielä oma spesiaalihaaste: ilmoittauduin Remun kanssa mukaan TamSKin paragilityryhmään. Piti ihan hankkia lisenssi ja kaikki! Saas nähdä mitä tämä projekti poikii... Olemme edistyneet mukavasti, ja tarkoitus on korkata kisatkin tänä vuonna. Remu on nyt siiretty takaisin 2-luokkaan, jossa se saa jäähdytellä niin kauan, kuin sydän antaa myöten.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti