Parasta juhannusta

Vahtikoirat työssään.

Mitä sitä ihminen tekee ensi juhannuksena, kun Tsau ei järjestä juhannuskisoja? Onneksi on vuosi aikaa miettiä, ja toivotaan että joku muu taho innostuisi asiasta. Kaarinaan siis matkasimme koko karavaani. Parkkeerasimme asuntoauton hallin pihaan, ja illalla yöpyjille oli tarjolla saunakin upouusissa tiloissa.

Davella oli ohjelmassa perjantaina hyppyrata ja Remulla hyppy- ja agirata. Lauantaina molemmille oli yksi hyppy- ja yksi agirata, tarkoitus oli tsekata Daven kontaktiosaamisen taso.

Perjantaiaamuna eli juhannusaattona satoi kaatamalla, mutta onneksi keli selkeni päivän mittaan, ja saimme illalla jopa nauttia auringosta. Dave teki nätin hyppyradan, jolla jäi sekunnin kymmenyksellä kakkoseksi. Jostain syystä meno oli vähän jähmeää. Myös Remun hyppyrata onnistui, molemmille siis nollat ekoilta radoilta.

Remu jatkoi vielä agilityradalla, jolta tuomittiin vitonen. Aika täpärä tuo puomin kontakti, mutta nyt se tuomittiin näin.

Välillä ehdittiin huilatakin.

Remu nauttii juhannusiltana auringosta.

Lauantaina Dave teki vitosen hyppärillä, kun ohjaaja lähti kääntämään seuraavalle hypylle liian aikaisin. Remulle hyppäriltä taas nolla.

Blennaripojat tarkkoina.

Daven agirata olikin sitten kaikkien aikojen nopein, kun ohjaaja jätti puolet radasta suorittamatta unohduksen takia. Puomin juoksukontakti oli täydellinen, mikä kuitenkin lämmitti mieltä. Sen sijaan A:lta tuli komea loikka. Voihan kontakti! Keinu jäi valitettavasti sinne suorittamatta jääneelle radan osalle. Kuvaajakin hämmentyi erikoisesta radasta sen verran, että hukkasi videolta kriittisessä kohdassa koiran...

Remun agirata oli taas puomin kontaktia lukuunottamatta puhdas. Puomin kontaktistakin voimme ehkä olla tuomarin kanssa eri mieltä.

Daven hyppyradat
Remun hyppyradat
Remun agiradat

Ehkä paras muisto kisaviikonlopusta jäi kuitenkin siitä entisestä kooikerkasvattajasta, joka ihastui Daveen ikihyviksi. Kyllä se vaan mieltä lämmittää, kun omaa koiraa kehutaan. Kukapa tosin voisi olla Davesta pitämättä?!