Valmistauduin tämän päivän tokokokeeseen lähinnä mentaaliharjoituksin. Kävin mielessäni läpi liikkeitä ja sitä, miten palkitsen Andyä niin, että se kokee onnistuneensa eikä masennu lusmuilemaan. Ensimmäiset mielikuvaharjoitukset menivät ihan mönkään: juutuin aina siihen, miten palkitsen ja innostan koiraa, jos se epäonnistuu. Mieleeni palasi koetilanne, jossa Andy liikkeen sijasta haukkua louskutti ja komensi minua, enkä saanut siihen mitään otetta. Jopa mielikuvissani halusin vajota maan alle, en pistää bileitä pystyyn...
Pikkuhiljaa onnistuin muuttamaan ajatuksiani positiivisemmiksi, ja päätin kokeessa olla iloinen, reipas ja rento. Vielä ennen yksilökehää suljin silmäni ja ravistelin suolapatsaan hereille, ja mielestäni onnistuinkin kohtuullisesti. Koettelin vähän tuomarin rajoja, mutta Tiina Heinon kokeessa voi näköjään iloisesti kiekua koiralle ja taputella ja rapsutella sitä mielinmäärin. Itse asiassa tuomari piti yhteistyöstämme kovasti ja olisi antanut siitä kympin ilman liikkeiden välien haukkumisia.
Haukkuminen pysyi silti aisoissa, eli eteen päin on menty. Liikkeiden aikana Andy ei haukkunut kertaakaan, väleissä sitten jonkun verran. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että sain sen pidettyä hyvällä tuulella alusta loppuun asti, enkä siis omalla jähmeydelläni ja epäonnistumisia harmittelemalla pilannut Andyn koetta. Menimme iloisella mielellä alusta loppuun, ja kolmostuloksesta jäi ihan oikeastikin hyvä mieli.
Sokerina pohjalla saimme napakympin kaukokäskyistä. Liike ei ole onnistunut kokeissa kertaakaan, kun Andy on jo loppuvaiheessa koetta ollut yleensä väsynyt ja haluton. Nyt tsemppasin sitä ennen liikettä, ja ilmeisesti juuri hyväntuulisuus auttoi suorittamaan asentojenvaihdot niinkuin se osaa ne, eli täydellisesti. Pakkohan minun on olla tyytyväinen!
Toiset tavoittelevat TVA:n titteliä ja ykköstuloksia matkalla huipulle, meille riittää myös osittainen onnistuminen, kunhan niitä onnistumisen kokemuksia vaan tulee.
Kokeen arvostelu
Pikkuhiljaa onnistuin muuttamaan ajatuksiani positiivisemmiksi, ja päätin kokeessa olla iloinen, reipas ja rento. Vielä ennen yksilökehää suljin silmäni ja ravistelin suolapatsaan hereille, ja mielestäni onnistuinkin kohtuullisesti. Koettelin vähän tuomarin rajoja, mutta Tiina Heinon kokeessa voi näköjään iloisesti kiekua koiralle ja taputella ja rapsutella sitä mielinmäärin. Itse asiassa tuomari piti yhteistyöstämme kovasti ja olisi antanut siitä kympin ilman liikkeiden välien haukkumisia.
Haukkuminen pysyi silti aisoissa, eli eteen päin on menty. Liikkeiden aikana Andy ei haukkunut kertaakaan, väleissä sitten jonkun verran. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että sain sen pidettyä hyvällä tuulella alusta loppuun asti, enkä siis omalla jähmeydelläni ja epäonnistumisia harmittelemalla pilannut Andyn koetta. Menimme iloisella mielellä alusta loppuun, ja kolmostuloksesta jäi ihan oikeastikin hyvä mieli.
Sokerina pohjalla saimme napakympin kaukokäskyistä. Liike ei ole onnistunut kokeissa kertaakaan, kun Andy on jo loppuvaiheessa koetta ollut yleensä väsynyt ja haluton. Nyt tsemppasin sitä ennen liikettä, ja ilmeisesti juuri hyväntuulisuus auttoi suorittamaan asentojenvaihdot niinkuin se osaa ne, eli täydellisesti. Pakkohan minun on olla tyytyväinen!
Toiset tavoittelevat TVA:n titteliä ja ykköstuloksia matkalla huipulle, meille riittää myös osittainen onnistuminen, kunhan niitä onnistumisen kokemuksia vaan tulee.
Kokeen arvostelu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti