Metsämies viis vee

Siitä on jo viisi vuotta, kun sain tahtoni läpi, ja haimme trikkipennun Helsingistä. Stadin kundi on osoittautunut herkkäsieluiseksi olioksi, joka haluaa nuuhkia hellästi silmäkuoppani vähintään kerran päivässä ja käpertyä syliini kauneusunille.

Agilitykiituri.

Viisivuotiaalla Remulla on agilityn lisäksi toinenkin intohimo - se rakastaa metsää. Vaikka aamulenkkimme on kaikki nämä vuodet ollut yhtä lyhyt ja tylsä korttelinympäri-kierrätys, toiveikkaasti Remu aina jaksaa poiketa metsään vievän polun päähän. Eikö tänäkään aamuna? Oi sitä onnea, kun metsään sitten mennään ja hihna irrotetaan. Polut eivät ole Remua varten, vaan metsässä kuuluu liikkua mättäältä mättäälle, loikkia lohkareiden ja puunjuurien yli, juosta hajujen ja pienriistan perässä täyttä laukkaa. Kun hajut vievät pikkumiehen liian kauas, metsässä kaikuu haukku: "Täällä mä oon, missä te ootte?" Kauaa ei tarvitse huhuilla, kun Remu suunnistaa äänen perusteella taas laumansa luo.

Cavalierinomistajan on syytä olla kiitollinen jokaisesta koiransa terveestä vuodesta. Meillä on ollut onnea tässäkin asiassa. Toivotaan, että terveitä vuosia on luvassa vielä monta!



Näyttelyissäkin on Remun mielestä ihan kivaa,
niistä löytyy aina ihania cavaneitoja.